Online-presenssi: LinkedIn kuntoon

edit 19.2.2018Toim. huom! Tämä on kirjoitettu huhtikuussa 2014, jolloin jokainen ja heidän koiransa eivät vielä postanneet LinkedIniin kymmentä kertaa päivässä.

Aina välillä on hyvä kirjoittaa ihan vakavaa asiaakin pelkän fiilistelyn ja filosofisen pohdinnan lisäksi. Itse näin vuosi sitten valtavasti vaivaa oman LinkedIn-profiilini kiillottamiseksi ja se on kyllä tuottanut kivasti tulosta, työpaikan, useita työtarjouksia ja inspiraation kirjoittaa asiasta. LinkedInin lisäksi pyrin luomaan online-presenssiä it-alaan liittyvillä blogeilla sekä Twitter-tililläni, joista raapustelen myöhemmin.

Mikä ihmeen LinkedIn?

Jotkut mieltävät LinkedInin pelkäksi “aikuisten sosiaaliseksi mediaksi”, toiset taas elektronisessa muodossa olevaksi ansioluetteloksi. Alustan taika piilee kuitenkin näiden kahden yhdistelmässä ja siinä, että avoimessa Internetissä oleva, laajennettu ansioluettelo voi poikia yhteydenottoja yllättäviltäkin tahoilta, joihin ei välttämättä itse tulisi hakemuksia kirjoiteltua.

LinkedIn on Internetissä oleva, sosiaalisen median ansioluettelo. Se mahdollistaa oman osaamisen, työhistorian ja kokemuksen esille tuomisen tahoille, jotka eivät välttämättä muuten siitä tietäisi, helpottaa ansioluettelon ajantasalla pitämistä ja tarjoaa interaktiivisen ja visuaalisen keinon kertoa kokemuksista sekä sosiaalisen verkostoitumisen hyödyt.

Yhdysvaltain työllisyyden tilastoista vastaava keskus (United States Bureau of Labor Statistics) kertoo, että peräti 70% työpaikoista löydetään verkostoitumisen kautta. Suomen vastaavaa lukua en tiedä, mutta uskon sen olevan samoissa lukemissa: kuulet työpaikasta kaverilta tai sukulaiselta tai joku tuttavasi vinkkaa omalle pomolleen sinusta.

Miksi siitä pitää kirjoittaa blogi?

Pelkkä profiilin olemassaolo ei kuitenkaan johda hirveän pitkälle ja nyt on hyvä aika laittaa oma profiili kuntoon. Työelämässä kilpailu on kovaa ja itse ainakin tahdon ottaa kaikki keinot käyttöön omien mahdollisuuksieni parantamisessa. Usein asiasta mainitessani kuulen, että ihmisillä ei ole tarpeeksi työkokemusta tai työelämän kautta saatuja verkostoja, että olisi mitään järkeä luoda profiili. Myönnettäköön, että sanoin ja ajattelin itse aikoinaan samaa. Hyvin tehty profiili kuitenkin on erittäin tehokas lisäkeino työnhaussa, joten laadulla on mahdollisuus paikata määrää.

Neljä prinsiippiä

1) Kerro mitä olet tehnyt

Aluksi listaa kaikki työpaikat/työtehtäväsi ja projektit, joita olet tehnyt. Työpaikka, työsuhteen ajankohta ja titteli ovat perusjutut, joiden päälle aletaan kasata hyvää profiilia. Älä kuitenkaan tyydy vain listaamaan työpaikkoja, sillä lopulta aika harva titteli-työpaikkayhdistelmä kertoo vielä hirveästi siitä, mitä osaat. Mikäli yritys on hiemankin tuntemattomampi, kuvaa lyhyesti mitä yritys tekee, mikä oli roolisi ja tarkemmin millaisia asioita teit. Kerro minkä teknologioiden/järjestelmien kanssa olit tekemisissä ja yritä antaa pientä kuvaa siitä, minkälaisessa tiimiympäristössä hommiasi teit.

Tietenkään kaikkea ei voi kertoa eikä tarkoitus ole paljastaa yrityssalaisuuksia tai avata liian tarkkaan sitä, millaiset käytännöt työpaikalla olivat.

Summary-kohtaan kannattaa kertoa itsestään ja osaamisestaan sekä kiinnostuksen kohteistaan yleisesti. Itse olen saanut yhteydenottoja, joissa selkeästi on kiinnostusta herättänyt myyvä ja monipuolinen summary.

2) Listaa projektit, vapaaehtoishommat, yms.

Työhistoria ei ole ainoa asia, jolla on merkitystä. Mikäli olet ollut mukana projekteissa, tehnyt opiskeluaikanasi jotain peruskurssityötä suurempaa tai olet ollut mukana vapaaehtoistyössä, kerro myös näistä. Aivan kaikkia juttuja ei tässäkään kannata listata, mutta ei myöskään kannata rajata liian tiukkaan. Vaikka olisit ohjelmoija, voi olla suurtakin hyötyä siitä, että olet tehnyt erilaisia asioita erilaisissa ympäristöissä. Esimerkiksi opiskelijajärjestötoiminnat ja harrastustoiminnassa mukana oleminen ovat asioita, jotka kerryttävät sivukokemusta varsinaisen substanssin ohella ja monesti on hyödyksi kertoa.

3) Tee profiilistasi julkinen

LinkedIn-profiilit eivät ole automaattisesti ja aina julkisia, vaan julkisuusasetukset kannattaa tarkistaa. DH kirjoitti Startup Lifen blogissa (edit 19.2.2018, eivät enää relevantit) lyhyet ohjeet (myös kohdat 3-5 kannattaa lukaista läpi), joten en lähde niitä tässä toistamaan. Pelkästään omille kontakteille näkyvä profiili rajaa ulos aika suuren osan ennen kaikkea odottamattomista tarjouksista.

4) Pitääkö olla it-, design- tai bisnesihminen, jotta LinkedInistä hyötyy?

Ei missään nimessä. Toki näillä aloilla LinkedIn on kuuminta huutoa, etenkin suuremmissa kaupungeissa voi hyötyä muidenkin alojen ihmiset. Hämeenkyrön terveyskeskus tuskin hakee hammaslääkäreitään LinkedInistä, mutta monessa muussa ammatissa saattaa saada paljonkin etua, jos LinkedInissä on vähemmän oman alan väkeä ja työnantaja päättää sitä kautta myös etsiä. Toisaalta, mikäli on kiinnostunut myös laajemmasta skaalasta töitä kuin oman alansa ns. perinteisesti tehtävistä, saattaa hyvinkin päätyä työskentelemään startupiin tehtäviin, jotka liippaavat läheltä omaa erikoisalaa.

Omista kontakteistani löytyy edellä mainittujen lisäksi väkeä mm. tilastotieteilijöitä, poliittisiin asioihin paneutuneita, psykologian parissa puuhailevia, arkkitehtejä, sihtereitä, opettajia, journalisteja, tapahtumajärjestäjiä ja tutkijoita.

Lopuksi

Hyvä LinkedIn-profiili toimii siis monella tavalla. Voit lähettää sen ansioluettelona työnantajalle töitä hakiessasi tai saatat saada yhteydenottoja yllättävistä suunnista. Itselleni on tullut viimeisen 3 kuukauden aikana työtarjouksia niin San Franciscosta, Idahosta kuin Suomestakin, niin yrityksistä suoraan kuin myös headhuntereilta. Joten pelkkää headhunter-spämmiä ei ole puskenut vaan aitoja, mielenkiintoisia työtarjouksia. Ja kun työpaikkoja alkaa listalle kertyä, kannattaa pyytää työkavereilta ja lähimmiltä esimiehiltä suosituksia LinkedInissä. Itse olen ollut sillä rintamalla hieman saamaton, mutta viimeistään nykyisestä työpaikastani aion kerätä monipuoliset suositukset tulevaisuuden haasteiden varalta.

Myöskään liian vaatimaton ei kannata olla. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla itsensä markkinoiminen on laji, jossa ei liialla nöyryydellä pärjää vaan pitää rohkeasti uskaltaa sanoa, mitä on tehnyt ja mitä on oppinut. Älä myöskään odota, kunnes olet tietyn aiheen guru ennen kuin uskallat kirjata asiaa taitolistaukseesi, sillä tällöin jokaisen lista jäisi aika kapeaksi.