Onnenkeksejä

Kiinalaiset onnenkeksit ovat varmasti kaikille tuttuja, jos ei muuten niin amerikkalaisista elokuvista. Kiinalaiset onnenkeksit eivät kuitenkaan ole alkuunkaan kiinalaisia, itse asiassa niitä ei Kiinassa käytännössä ole lainkaan. Keksien alkuperä ei ole täysin selvillä, mutta 1900-luvun vaihteessa sanfranciscolainen japanilaisravintoloitsija tarjoili Japanese Tea Gardenilla paikallisesti tuotettuja onnenkeksejä. Ja koska asun täällä enkä Los Angelesissa, tahdon uskoa tämän miehen olevan keksien alku. Japanilaisilta keksit siirtyivät kiinalaisten maahanmuuttajien jutuksi toisen maailmansodan jälkeen.

Kuten Iron Manin arkkivihollinen Mandarin totesi, “True story about fortune cookies—they look Chinese, they sound Chinese. But they’re actually an American invention, which is why they’re hollow, full of lies and leave a bad taste in the mouth.”, keksit ovat aika mitäänsanomattoman pahanmakuisia ja tekstit ovat todennäköisesti tarkoituksella höttöä.

En ole oikein onnistunut löytämään kaupungista kiinalaista ravintolaa, josta olisin sen kummemmin pitänyt. Muutaman korttelin päässä on yksi kiinalainen ravintola, jonka ruoka on ihan kohtalaista, mutta jonka henkilökunta ei tunnu kummemmin pitävän minusta muutaman alkuvuoden seikkailun jälkeen. Parhaat aasialaisen ruuan kokemukset olenkin kokenut täällä lähinnä vietnamilaisen ja intialaisen keittiön puolelta. Jopa ilman onnenkeksien tuomaa lisäapua.