Yskimällä kohti syksyä

Viime viikkoina elämän on täyttänyt raivoisa yskä, joka on muutaman päivän välein muuttanut hieman muotoaan ja parilta viikolta karsi yöunet keskimäärin 3,5 tuntiin yötä kohden. Nyt onneksi viime aikoina on olo jo parantunut ja nyt putkessa on jo 4 kokonaista yötä unta ja vähitellen parantuva ote elävien kirjoihin. Viime päivät ovat siis menneet hulluuden rajamailla palloillessa. 2,5 viikon unettomuuden jälkeen pari yötä kunnon unia tuntuu erittäin upealta.

Töissä elämä rullaa aika tasaiseen tahtiinsa: viime kirjoittaman jälkeen henkilöstö on jälleen kasvanut, kun markkinointiosastomme suoritti 100% kasvun Barryn aloitettua työnsä. Lisäksi toimistolla jännityksen tunteita ovat tuoneet uudet, imukupeilla varustetut nerf gun -panokset ja päivittäiset ammuntakisat. Lisäksi väkimäärän jatkuvasti kasvaessa uudelle toimistolle muuttaminen muuttuu päivä toisensa jälkeen entistä todennäköisemmäksi ja itse innolla odotankin uutta, isompaa toimistoa. Firman kasvaessa on joutunut huomaamaan, että kesäkuun jälkeen aloittaneiden työntekijöiden, erityisesti eri kerroksessa työskentelevien myynti-ihmisten kanssa on todella vähän tekemisissä eikä oikeastaan ole kerennyt tutustua lainkaan. Kasvukipuja, joihin väkisin törmää menestyvässä kasvuyrityksessä.

Työnteon lisäksi myös työnhaku kevään kulmille on lähtenyt ihan hyvään vauhtiin ja ensimmäiset neuvotteluasemat on jo löydetty samalla kun toisiin paikkoihin viimeistelen hakemuksia. Tarkoituksena olisi löytää kiehtovia ja uraa eteenpäin vieviä duuneja Prahan pohjoispuolisesta Euroopasta. Pitkän ulkomaillaolon jälkeen on hieman kaksijakoiset ajatukset, sillä toisaalta olisi kiva asettua jälleen Turkuun kavereiden keskelle, mutta toisaalta houkuttelisi myös ajatus jatkaa isoissa ympyröissä lyhyen matkan päässä kotoa.