Markkinoinnin villi länsi

Olen muutamaan otteeseen miettinyt kirjoittavani täkäläisen ja suomalaisen mainostamisen eroista, mutta muutama päivä sitten DirectTV:n uusin mainoskampanja sai paitsi hörähtämään typeryydelle ja sitten tarttumaan sulkaan ja musteeseen. Edellä olevasta linkistä kannattaa katsoa erityisesti kolmantena olevan Dietrichsin perheen traaginen tarina siitä, kuinka kilpailija Dishin tarjonnasta ei löytynytkään lapsen suosikkikanavia. Mainos päättyy Dishin logoon ja mainoslauseeseen “Kids don’t wike Dish”. Koko mainos on pelkkää kilpailijan mustamaalaamista.

Tämä mainontatyyli on täällä todella yleistä. Niin poliittisessa kuin kaupallisessakin markkinoinnissa surutta ja erittäin suorasti hyökätään kilpailijoiden kimppuun ja useimmiten täysin muilla kuin faktoihin perustuvilla asioilla. Suomen lainsäädännön mukaan “hyödykkeiden yhtä tai useampaa olennaista, todennettavissa olevaa ja edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja on verrattava puolueettomasti eikä mainonta saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa mainostajan ja kilpailijan tai heidän tavaramerkkiensä, toiminimiensä, muiden erottuvien tunnustensa taikka hyödykkeittensä kesken.” (http://www.laki24.fi/kulu-kuluttajansuoja-vertailevamainonta.html).

Esimerkkejä villistä mainonnasta totisesti riittää. Erityisesti Apple on teknologia-alalla korkean hinnoittelunsa ja ylitsepursuavien hehkutustensa kanssa jatkuvasti muiden yritysten ilkunnan kohteina. Poliittisella kentällä kyseinen mainonta tunnetaan nimellä “attack advertising” ja Yhdysvaltain hienosti nimetty US Centre for Media and Democracy luonnehtii sitä lauseella “15-60 second piece of political advertising usually on the electronic media and almost always aired during an electoral campaign”.

Työkavereille on tullut täysin käsittämättömänä konseptina se, että Suomessa markkinointia rajoitetaan ja aivan kaikkia aivopieruja ei saa telkkariin pistää. “But how do you do political marketing?”, kysyi työkaverini tänään aiheesta keskustellessamme. Attack adsit ovat täällä niin arkipäiväinen ilmiö, että muunlaista poliittista kampanjointia ei oikein osata edes kuvitella.

Mitä enemmän täällä on villiä markkinaa seurannut, sitä tyytyväisemmäksi on tullut siitä, että Suomessa mainoksiin voi edes jotakuinkin luottaa ja niiden pääasiallinen tarkoitus on markkinoida eikä lyödä kilpailijoita maanrakoon. Verkkokauppa.com yritti hieman tälläistä mainontaa, mutta joutui markkinointiviranomaisen kynsiin ja joutui lopettamaan.